Mitä tuli tehtyä?
Nostoja hankkeen tuotoksista ja saavutuksista
Yoop-työkalu
Yksi hankkeen keskeisimpiä tuotoksia on Yoop-työkalu — palvelumuotoiluprosessia hyödyntäen tehty digitaalinen työkalu yrittäjyysosaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä yrittäjyysosaamista kerryttävän työskentelyn opinnollistamisen tueksi. Työkalun suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Turun yliopiston johdolla toteutettu HOTIT OPIT -osahanke, ja se olikin osahankkeen tärkein tehtävä. Kaikki osahankkeet auttoivat valmiin työkalun saamisessa opiskelijoiden ja opettajien käyttöön eri korkeakouluissa.
Yoop auttaa korkeakouluopiskelijaa yrittäjyyteen liittyvän osaamisen hyödyntämisessä osana korkeakouluopintoja. Se auttaa olemassa olevan osaamisen tunnistamisessa sekä tarjoaa tietoa ja vinkkejä, kuinka opiskelija voi hakea jo hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoaan (ahotointi). Yoop kannustaa opiskelijoita myös hakemaan mahdollisuuksia sisällyttää tuleviin yrittäjyysopintoihinsa korkeakoulun ulkopuolista, yrittäjyysosaamista kartuttavaa toimintaa. Yoopissa on myös oma opettajan osio, jossa on suosituksia ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä
Työkalun kehittäminen aloitettiin kartoittamalla ahotointiin ja opinnollistamiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia sellaisissa Suomen korkeakoulussa, joissa opetettiin yrittäjyyttä tai siihen läheisesti liittyvää ainetta (kuten strategia, johtaminen). Kartoituksen pohjalta tehtiin työkalun konsepti, jota testattiin laajasti opettajilla ja opiskelijoilla syksyllä 2019. Varsinainen tekninen toteutus ja markkinointi aloitettiin seuraavana vuonna. Teknistä toteutusta valittiin tekemään digitaalisia palveluita kehittävä yritys Poutapilvi. Työkalu lanseerattiin joulukuussa 2020, ja se on ollut siitä lähtien opiskelijoiden ja opettajien käytössä. Työkalu on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Työkalua tukemaan on perustettu YoopTUBE-youtubekanava, joka sisältää eri korkeakoulujen opiskelijoiden tarinoita yrittäjyysosaamisen ahotoinnista ja yrittäjyysosaamista kerryttävän työskentelyn opinnollistamisesta. Videot on tekstitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Yoop-työkalun markkinointi ja levittäminen käynnistyi pehmeällä markkinoinnilla syyslukukaudella 2020, jolloin sitä esiteltiin kansallisissa opetukseen ja oppimiseen liittyvissä konferensseissa. HOTIT OPIT –partnerit osallistuivat Yoop.fi-konseptilla myös kansainväliseen Hacking Higher Education –opetusinnovaatiokilpailuun, jossa he saivat kilpailutuomareilta erittäin positiivista palautetta työkalun tarkoituksesta. Aktiivinen markkinointi käynnistyi laajasti vuoden 2021 alussa. Työkalu on sen jälkeen tavoittanut opettajia ja opiskelijoita lukuisissa eri korkeakouluissa myös hankepartnerikorkeakoulujen lisäksi. Partnerikorkeakoulujen sisällä Yoop on lisätty korkeakoulujen työkaluihin ahotointia ja opinnollistamista varten. Levittäminen on usein ollut sekä vertikaalista että horisontaalista, kertoo HOTIT OPIT -osahankkeen vetäjä Kirsi Peura Turun ylipistosta. ”Työkalu saatiin linjaan yliopistotason linjausten kanssa keskusteluilla koulutuksen toimialan edustajien kanssa. Työkalua on levitetty myös kauppakorkeakoulun ulkopuolelle muihin tiedekuntiin yrittäjyyslähettiläinä toimivien opettajien kautta,” hän sanoo.
Yoop sisältää itsearviointiosion, joka auttaa opiskelijaa hahmottamaan ja sanallistamaan omaa yrittäjyysosaamistaan. Tämän osion kehittämisessä hyödynnettiin Euroopan komission kehittämää Entrecomp -yrittäjyysosaamisen viitekehystä. Peura avasi yhteyden komissioon jo hankkeen alussa. Yhteistyö sisälsi yhteisiä kokouksia sekä komission edustajan osallistumisen yhteen hankkeen partnerikokouksista. Komissio antoi myös luvan Entrecomp-viitekehyksen käyttöön työkalun tarkoituksiin sekä auttoi työkalun levittämisessä sen valmistuttua. Peura pääsi myös yhteistyön johdosta kertomaan Yoop-työkalusta englantilaisen yrittäjyysopetusohjelma EEUK:n tilaisuuteen, jossa siitä oltiin hyvin kiinnostuneita. Työkalu onkin lisätty EEUK:n työkalulistaan. ”Yoop on konkreettinen tapa hyödyntää Entrecomp-viitekehystä sekä tukea opiskelijoiden taitoja tunnistaa omaa osaamistaan. Sillä on kansainvälistä potentiaalia,” Peura sanoo. EEUKn lisäksi Yoop-työkalu löytyy ainakin Trallan ja Aalto Ventures Programin tarjoamista yrittäjyysosaamisen työkalupakeista.
Yoopia on jo lyhyessä ajassa käytetty paljon, myös hankkeen ulkopuolisissa organisaatiossa ja sen alkuperäisen tarkoituksen ulkopuolella. Esimerkiksi Boost Turku ja Pori Entrepreneurship Society ovat hyödyntäneet Yoop-työkalua jäseniensä alku- ja loppuarvioinneissa nähdäkseen muutosta jäsentensä yrittäjyysosaamisessa. Työkalu soveltuukin ahotoinnin ja opinnollistamisen lisäksi myös monenlaisiin tilanteisiin, jossa on tarve kartoittaa yrittäjyyteen liittyvää osaamista. Tällaisia tilanteita voivat olla myös muut työelämälähtöiset projektit, kurssit tai kilpailut. ”Vaikka HOTIT OPIT -hankkeen alkuperäinen tarkoitus oli vain luoda työkalu, saatiin aikaan sen lisäksi paljon enemmän,” Peura toteaa.
Lue lisää työkalusta Turun yliopiston ja Aalto Ventures Programin blogeista:
OPITOI-osahankkeen kirja integroidusta yrittäjyydestä
Osahankkeessa toteutettiin erilaisia kokeiluja, laajuudeltaan sekä pieniä että isoja. Osahankkeessa jaettiin säännöllisesti tietoa kokeilujen etenemisestä sekä partneritapaamisissa että virtuaalisissa tapaamisissa. Nämä tiedonjakamistilaisuudet koettiin tärkeiksi, ja ne antoivatkin uusia ideoita ja inspiraatiota uusille kokeiluille tai omien kokeilujen muokkaamiselle. Toisia sparraamalla saimme toisin sanoen hyviä eväitä jatkokehittelylle. Vuoden 2020 keväällä syntyi ajatus yhteisestä kirjasta, jossa esitetään hankkeessa tehtyjä kokeiluja ja parhaita käytänteitä yrittäjämäisen oppimisen tukemiseen korkeakouluopetuksessa. Syntyi siis uusi yhteinen taival, joka on päättymässä vuoden 2021 loppuun mennessä, jolloin kirja valmistuu tarkastettavaksi mahdolliselle julkaisijalle.
Kirjan pääteemana on yrittäjyyden ja yrittäjämäisen oppimisen tukeminen eri tavoilla. Kirjaluvut käsittelevätkin miten tätä on ratkaistu eri korkeakouluissa ja eri menetelmin. Jokainen kirjaluku esittelee ongelman, johon omassa korkeakouluympäristössä on törmätty, ja minkälaisen ratkaisuun päädyttiin ja miksi. Lisäksi, kirjaluvuissa on pyritty avaamaan ratkaisua (kokeilua) tarkasti, jotta lukija hyötyisi tiedosta mahdollisimman paljon, ja pystyisi jopa omassa opetuksessaan tai koulutusympäristössään toteuttamaan saman tai muokatun kokeilun. Kirjaluvut käsittelevät kokeiluja, mm. Oulun yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ensimmäisen viikon yhteistä UniOulu Self Hack –konseptia, Turussa kehitetyn kahden korkeakoulun yhteisen yrittäjyyden oppimisalustan NÅA Business Centerin kantavaa ajatusta ja toimintaa, kulttuurialan opiskelijoiden yrittäjyyden tukeminen kampuskohtaisella ratkaisulla, sekä erilaisia tiimiyrittäjyytta tukevia konsepteja kuten SILMU-lab sekä siihen liittyvää moduulia ja Student Dev Lab. Lisäksi, kirjassa käsitellään erityisesti integroitua yrittäjyyttä, korkeakoulujen arkitehtuuria tiimiyrittäjyyden tukemiseksi, ja yllä mainittua Yoop-työkalua. Kirjassa käsitellään siten yrittäjämäistä oppimista ja sen tukemista laajemmin kuin pelkästään hankkeessa tehtyjen kokeilujen perusteella. Näin pystymme antamaan lukijalle kattavan kuvan siitä, miksi yrittäjyyttä kannattaa opettaa korkeakouluissa, ja erityisesti miten sitä voi toteuttaa integroituna omaan opetukseen tai yhteisiin tapahtumiin (introviikot, yhteiset työpajat ja kehitystapahtumat yms.).
Lisätietoja kehitetyistä konsepteista:
NÅA Business Center: https://www.teamnaa.fi/
UniOulu Self Hack: https://www.oulu.fi/selfhack/
SILMU-lab: https://tki.centria.fi/tki-toiminta/kehittamisymparistot/silmu-labra
Startuplifers-ohjelman laajeneminen maanlaajuiseksi
Startuplifersilla kuultiin hankkeesta vuonna 2018, ja siitä löydettiin välittömästi yhtymäkohtia ohjelman omaan tarkoitukseen — vaikkei Startuplifers nopealla tarkastelulla vaikuta ajavan suoranaisesti opiskelijayrittäjyyttä, se edesauttaa yrittäjyydessä tarvittavien taitojen kerryttämistä harjoittelun avulla. ”Käytännössähän me toivotaan, että opiskelijat käyvät saamassa oppia ison maailman yrityksistä, ja laittavat opit käytäntöön täällä joko olemassa olevissa startupeissa tai itse yrittäjinä,” kertoo Startuplifersin Executive Director Lauri Sulanto. Näin Startuplifers päätyi mukaan hankkeeseen, ja sai vastuulleen kokonaan oman osahankkeensa.
Hankkeeseen Startuplifers on tuonut opiskelijavetoisen toiminnan näkökulmaa, vaikka se itse onkin jo kasvanut ulos opiskelijaekosysteemistä. Ohjelman kautta hankkeeseen saatiin myös hyvin käytännöllinen ja pragmaattinen kulma. ”Yksinkertaisuudessaan pyritään lisäämään yrittäjyyttä Suomessa lähettämällä enemmän ihmisiä ensin oppimaan ulkomaille,” Sulanto kertoo.
Hankkeen avulla Startuplifers lähti avaamaan toimintaansa kansalliselle tasolle. Ohjelma on lähtöisin Aalto-yliopiston ekosysteemistä, mutta sen tavoite on aina ollut laajentua sen ulkopuolelle. ”Suomessa on hyviä korkeakouluja ja lahjakkaita opiskelijoita kaikkialla. Hanke on auttanut tavoittamaan myös heitä,” Sulanto sanoo. Hankkeen tuella Startuplifersin konsepti pystyttiin avaamaan laajemmalle yleisölle ympäri Suomen.
Laajentumisessa on ollut kaksi puolta: varsinainen tekninen mahdollisuus ohjelmaan hakemiseen sekä tietoisuuden kasvattaminen. Teknisesti laajentuminen vaati hakuprosessien formalisointia ja parantamista — kun halukkaita on moninkertaisesti entiseen nähden, on hakemuksia voitava käsitellä tehokkaammin. Ohjelma otti myös käyttöön tavallisen hakuprosessinsa rinnalle uuden tavan päästä mukaan ohjelmaan: opiskelija saattaa nyt löytää itse itselleen harjoittelupaikan ja saada sieltä työn, jonka jälkeen Startuplifers auttaa muun muassa viisumiprosessissa ja keskustelee opiskelijan korkeakoulun kanssa mahdollisuudesta rahalliseen tukeen. Pelkkä mahdollisuus hakea ei kuitenkaan olisi ollut laajentumisen kannalta riittävää, vaan ihmiset oli myös saatava kiinnostumaan siitä. Tätä lähdettiin hankkeen aikana lähestymään ainejärjestölähtöisesti — Startuplifers on kolmen vuoden aikana ruvennut yhteistyöhön noin kymmenen ainejärjestön kanssa eri puolilla Suomea, ja saa näiltä apua markkinoinnissa ainejärjestöjen opiskelijoille. Startuplifers puolestaan tarjoaa opiskelijoille apua työnhaussa, etenkin kasvuyrityksiä ajatellen. Lisäksi ohjelma teki yhdessä hackathon-järjestäjä Junctionin kanssa minihackathon-kiertueen Suomessa, jossa tarjottiin mahdollisuutta päästä töihin hackathonissa mukana olleisiin startup-yrityksiin.
”Hankkeelta saatu rahallinen tuki mahdollisti resurssit laajenemiseen,” Sulanto kertoo. Tuki oli ohjelmalle niin merkittävä, että sen avulla pysyttiin palkkaamaan kaksi uutta työntekijää, joiden työpanos käytännössä mahdollisti laajentumisen. Lisäksi hankkeen kautta saadut verkostot auttoivat tavoittamaan oikeita henkilöitä eri korkeakouluista ja luomaan kumppanuuksia ainejärjestöihin.
Nyt hankkeen päätyttyä samaa henkilömäärää ei voida enää Startuplifersissa ylläpitää. Sulannon mukaan ohjelma on kuitenkin päässyt tilanteeseen, että se voi pienemmilläkin resursseilla jatkaa nykyisen tilanteen ylläpitoa, eli hankkeen vaikutukset jäävät toivottavasti pysyviksi. Verkostot on jo luotu, ja prosessit kykenevät kannattelemaan nykyistä hakijatasoa. Kasvun jatkumiseen tarvitaan kuitenkin lisää työtä. ”Meidän on vielä optimoitava omia prosessejamme, jotta voisimme laajentua lisää. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen puolella olisi vielä paljon kasvuvaraa ja uusia, kovia osaajia,” Sulanto sanoo.
Sulanto on kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväinen hankkeeseen, vaikka haasteitakin matkan varrella on ollut. Yksi eniten vaikeuksia aiheuttanut seikka on opiskelijaekosysteemien toiminnan hetkellisyys — toimijat vaihtuvat oikeastaan joka vuosi. Tämä on luonut haasteita kumppanuuksien rakentamisessa opiskeljajärjestöjen suuntaan. Sulannon mukaan myös hankkeen tuomia verkostoja olisi ollut mahdollista hyödyntää paremmin. ”Keskityttiin ehkä liikaa opiskelijoiden tavoittamiseen toisten opiskelijoiden avulla, kun korkeakoulut olisivat voineet myös tarjota hyviä väyliä esimerkiksi urapalveluiden kautta,” Sulanto myöntää. Sulanto tuli itse mukaan hankkeeseen vasta sen viimeisenä vuonna, joten osa päätöksistä toki jää hänen edeltäjiensä vastuulle.
Haasteista huolimatta Startuplifersilla suhtaudutaan hyvin positiivisesti hankkeeseen. Sen avulla ohjelma pystyi kehittämään toimintaansa ja avaamaan sitä uudelle yleisölle merkittävällä tavalla. ”Tällainen kasvu on meillä aina ollut toiveissa. Hanke toi siihen mahdollisuuden,” Sulanto summaa.
Yrittäjyysyhteisöjen kehittäminen
Yrittäjyysyhteisöihin eli ES-järjestöihin (Entrepreneurship Societies) keskittyvä osahanke oli siitä poikkeuksellinen, että siihen osallistui lukuisia eri itsenäisiä yhteisöjä ympäri Suomea, joissa kaikissa toimijat vaihtuvat vuosittain. Jatkuvuuden rakentaminen yrittäjyysyhteisöissä on yksi niiden keskeisimpiä haasteita, usean tällaisen yhteisön välillä tehtävä monivuotinen yhteistyöprojekti ei ole helpoimmasta päästä. Osahankkeen tavoitteena oli ennen kaikkea lisätä opiskelijoiden yrittäjyysosaamista ja yrittäjämäistä toimintaa auttamalla ES-järjestöjä tavoittamaan suurempi osa opiskelijoista ja kasvattamaan toimintaansa. Hankalasta lähtötilanteesta huolimatta osahankkeen aikana jokainen osallistunut yrittäjyysyhteisö onnistui kehittämään omaa toimintaansa ja kasvattamaan yleisöään, ja myös niiden keskinäinen yhteistyö otti isoja harppauksia eteenpäin.
Yrittäjyysyhteisöt toivat hankkeeseen opiskelijanäkökulmaa ja laajat verkostot hankkeeseen osallistuneiden korkeakoulujen opiskelijoihin ja alumneihin. Järjestöjen kautta korkeakoulut pystyivät tavoittamaan erityisesti valmiiksi yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita huomattavasti laajemmin, kuin mitä ne olisivat vain virallisia korkeakoulun kanavia käyttämällä pystyneet.
Osahanketta koordinoi Aalto-yliopiston yrittäjyysyhteisö Aalto Entrepreneurship Society, eli Aaltoes. Koordinaattorin roolissa Aaltoes vastasi yhteydenpidosta ES-järjestöjen välillä, ja sen edustaja oli mukana YYTO-hankekorin johtoryhmässä — joskin tämä edustaja yrittäjyysyhteisöjen luonteen vuoksi vaihtui vuosittain. Aaltoes myös tuotti materiaalia ja hankki puhujia hankkeen yhteiseen loppuseminaariin käyttäen hyväksi laajaa alumniverkostoaan.
Koordinoinnin lisäksi Aaltoes järjesti hankkeen aikana lukuisia erilaisia yrittäjyyteen liittyviä tapahtumia, ohjelmia ja aktiviteetteja. Osa näistä on ollut suurempia vuosittain järjestettäviä tapahtumia, kuten design-hackathon Dash ja osa pienempiä matalan riman aktiviteetteja, kuten viikoittaiset työpajat. Monet näistä yrittäjyysosaamista vahvistavista tapahtumista ja aktiviteeteista ovat lisänneet suosiotaan ja kasvaneet hankkeen aikana merkittävästi. Aaltoes on myös tiivistänyt yhteistyötä onnistuneesti muiden yrittäjyysyhteisöjen kanssa koko maan laajuisesti.
Turussa toimivan Boost Turku -yhdistyksen tavoitteena oli kehittää yhteisön toimintaa yrittäjyys- ja ideahautomona mahdollisimman kattavaksi ja tehokkaaksi. Hankkeen aikana järjestö sai monia yrittäjyystapahtumiaan ja -ohjelmiaan osaksi Turun korkeakoulujen kurssitarjontaa. Näin opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus hyödyntää Boostin tarjoamia, käytännönläheisempiä ohjelmia yrittäjyysopinnoissaan. Opintopisteiden saannin mahdollisuus ja viestinnällisen yhteistyön tiivistyminen Turun korkeakoulujen kanssa toikin paljon uusia opiskelijoita yrittäjyystaitojen piiriin.
Hanken Svenska handelshögskolanin opiskelijoiden HankenES:n toiminta kasvoi hankkeen aikana. Koronapandemian takia toiminta ei kuitenkaan edennyt aivan niin pitkälle, kuin mitä muuten olisi ollut mahdollista päästä. Alun perin tarkoituksena oli järjestää HankenES:n ylpeys, WTQ Ventures ohjelma jo syksynä 2020, mutta se jouduttiin siirtämään keväälle 2021. WTQ Ventures toimii kiihdyttämöprojektina, jossa opiskelijavetoisia yrityksiä ohjataan 6 viikon aikana ja jossa huippumentorit antavat räätälöityjä neuvoja sekä sparrausta yritysidean edistämiseen. Keväällä 2021 ohjelmassa oli mukana noin 20 mentoria. WTQ Ventures projektin ansiota yhdistys on saanut korkeakoululta virallista apua, koska projekti tulee syksyllä 2021 olemaan osa Hankenin opetusohjelmaa. Tämä on ensimmäinen virallinen opiskelijajärjestöyhteistyö, joka sisällytetään Hankenin opetussuunnitelmaan. OKM:n rahoitus on mahdollistanut yhteistyön, ja HankenES:llä ollaan varmoja, että yhteistyöprojekti tulee edistämään yrittäjyyttä Hankenilla ja HankenES:n brändiä.
Helsingin yliopiston yrittäjyysyhteisö Helsinki Think Company on edistänyt yrittäjämäistä toimintaa monipuolisesti. Hankkeen kärkenä on toiminut korkeakouluopiskelijoille suunnattu 4UNI-ratkaisukilpailu, joka on järjestetty kunakin syksynä eli yhteensä kolme kertaa hankkeen aikana. 4UNI:n ympärille on luotu pysyviä toimintatapoja, joilla edistetään opiskelijoiden yrittäjähenkisyyttä ja yrittäjyystaitoja. Helsinki Think Companyn yrittäjyysohjelmien ja erityisesti 4UNI:n osallistujapalautteen perusteella suurin osa opiskelijoista näkee yrittäjyyden mahdollisena urapolkuna 4UNI:in osallistumisen jälkeen. Hankekaudella järjestettiin 4UNI:n lisäksi noin 250 tapahtumaa, työpajaa, haastekilpailua ja kiihdyttämöohjelmaa varhaisen vaiheen yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toiminnan saralla.
Jyväskylässä toimiva Jyväskylä Entrepreneurship Society eli JES ry on hyödyntänyt kärkihanketta kehittääkseen opiskelijoiden ja nuorten yrittäjyysosaamista ja työelämätaitoja sekä lisäkseen heidän yrittäjyysaikomuksiaan. JES ry on keskittynyt hankkeen aikana myös Keski-Suomen yrittäjyysekosysteemin monipuolistamiseen ja rikastamiseen sekä uusien työelämämahdollisuuksien luomiseen opiskelijoille ja nuorille. Nämä mahdollisuudet ovat luoneet uusia yrityksiä sekä työpaikkoja Keski-Suomeen. Hanke palveli järjestöä erittäin hyvin, sillä se onnistui kasvattamaan toimintaansa tarkoituksenmukaisesti. JES:n toiminnan vaikuttavuuden kasvu sekä nuorten ja opiskelijoiden yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksien onnistunut vahvistaminen on nähtävissä tapahtumaosallistujamäärän ja jäsenistömäärän kasvusta, sidosryhmäyhteistyön aktivoitumisesta sekä vuosittaisista palaute- ja jäsenkyselyistä.
Laurea-ammattikorkeakoulun yrittäjyysyhteisö LaureaES pystyi hankkeen mahdollistaman kasvun ja kehityksen myötä tarjoamaan laajalle yleisölle mahdollisuuden oppia yrittäjyydestä ja vaihtoehtoisista urapoluista, motivoimaan ammatilliseen itsensä kehittämiseen sekä keräämään ja jakamaan resursseja niin tiedon, taidon kuin ammatillisesti hyödyllisten verkostojenkin saralla. Toiminnan kautta on sekä suoraan että välillisesti vaikutettu uusien yritysten ja konseptien syntyyn sekä kehitykseen, ja yhteisön jäsenten työllistymiseen yrittäjyys- ja startup ekosysteemin sisällä. Merkittävimpiä LaureaES:n tuotoksia hankkeen aikana on opiskelijoille suunnatun Hatch Incubator ideahautomo-ohjelman kehittäminen. Ohjelma on hankkeen aikana kasvanut vielä testausvaiheessa olleesta vapaaehtoisvoimin toteutettavasta pienimuotoisesta ohjelmasta nykyään isolla koneistolla toteutettavaksi täyden kapasiteetin ideahautomo-ohjelmaksi. Omien tapahtumien lisäksi järjestö on tehnyt paljon yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa sekä osallistunut huomattavaan määrään ulkopuolisia tapahtumia. Järjestön jäsenmäärä onkin kehittynyt erittäin positiivisesti, kasvaen 800 % lähtötilanteesta.
LUT-ylipiston LUTESin osalta hanke toteutui ideahautomo Forwardin muodossa, joka järjestettiin hankkeen puitteissa kolme kertaa: helmi-huhtikuussa vuosina 2019, 2020 ja 2021. Forward on LUTESin jäsenistölle ja muille samalla Skinnarilan kampuksella olevien LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoille suunnattu ideakiihdyttämö. Forward-ohjelma oheistapahtumineen rahoitettiin hankkeen budjetista — ohjelma ja tapahtumat olivat ilmaisia osallistujille. Forward on ollut sekä suomalaistaustaisten että kansainvälisten opiskelijoiden käytännönläheisin tapa validoida omaa yritysideaa. Yrittäjyystoiminnan näkyvyys on lisääntynyt projektin myötä kampuksella — Forward on tunnettu konsepti opiskelijoiden keskuudessa. Lisäksi hankkeen aikana Skinnarilan kampukselle perustettu Business Mill aloitti keväällä 2020 oman kiihdyttämöohjelmansa. LUTESin ja Business Mill:in yhteistyö on ollut hedelmällistä LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijayrittäjyyden lisäämisessä. Forwardin myötä yhteensä 20 eri opiskelijoiden liikeideaa kehitettiin, ja niistä puolet realisoituivat liiketoiminnaksi ohjelman jälkeen.
Oulun yrittäjyysyhteisö OuluES:lle hanke mahdollisti uusien konseptien testaamisen ja käyttöönoton sekä tiivisti verkostoa Oulussa ja maanlaajuisesti. Hankkeen aikana kehitettiin malleja, jotka palvelevat Oulussa päätavoitteena olevan uuden kiihdyttämön toimintaa. Opiskelijoiden yrittäjyystaitoja ja yrittäjämäistä tekemistä onnistuttiin hankkeen aikana vahvistamaan muiden toimintamallien kautta. OuluES oli myös mukana luomassa uusia oppimisympäristöjä ja oppimistapoja muun muassa opinnollistetun Human Accelerator- ohjelman sekä alkuvaiheen ideakiihdyttämön Idea Acceleratorin kautta. Vinkkejä kiihdyttämön perustamiseen on vaihdettu puolin ja toisin Suomen Entrepreneurship Societyjen yhteisessä kommunikointikanavassa.
XAMK-ammattikorkeakoulun yhteydessä toimiva Patteri Entrepreneurship Society keskittyi hankkeen aikana tuottamaan ja kehittämään *ship Startup Festival -tapahtumaa. Hankkeen kautta tapahtumaan pystyttiin luomaan lisää työ- ja harjoittelupaikkoja opiskelijoille, tuottamaan enemmän sisältöä startupeille, kasvattamaan osallistujien (startupit ja mentorit) määrää, lisäämään kansainvälisyyttä ja edistetämään yrittäjyyttä opiskelijoiden kesken niin alueellisella (Kaakkois-Suomi) kuin kansallisella tasolla. Tapahtuman järjestämisen ohella Patteri on myös aktiivisesti pystynyt osallistumaan, ja osaltaan ollut mukana luomassa, kansallista yrittäjyysyhteisöjen verkottumista itse tapahtumassa ja sen ohessa järjestetyissä ES-tapaamisissa. Hankkeen aikana myös kartoitettiin mahdollisuutta sisällyttää *ship XAMK:in yrittäjyysopintoihin, jolloin tapahtumaan osallistuminen olisi opiskelijoille entistäkin helpompaa ja opiskelijoiden yrittäjyyttä tuettaisiin aikaisemmassa vaiheessa aina loppuun asti.
Vaasassa toimivan Vaasa Entrepreneurship Societyn eli VES:n osalta osahankkeen tavoitteena oli kehittää opiskelijavetoinen yritys- ja ideahautomo Vaasan korkeakouluopiskelijoille sekä edistää vaasalaisten korkeakouluopiskelijoiden yrittäjäaikeita. Yksi kolmipäiväinen hautomojakso ehdittiin järjestää syksyllä 2019, mutta keväälle 2020, syksylle 2020 ja keväälle 2021 suunnitellut hautomojaksot eivät toteutuneet koronapandemian takia. Ideahautomo on kuitenkin tarkoitus järjestää yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, kun koronarajoitukset sallivat palaamisen Vaasan yliopiston kampukselle. Hankkeen aikana myös toteutettiin yhteistyössä eri vaasalaisten korkeakoulujärjestöjen sekä elinkeinoelämän kanssa erilaisia workshoppeja ja vakiinnutti yhteistyötä paikallisten korkeakoulujen kanssa. Sekä Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK:issa että Vaasan yliopistossa on nyt tarjolla yhteistyössä VES:n kanssa järjestettävä yrittäjyysaiheinen kurssi.