Korkeakoulujen tarinat

Centria ammattikorkeakoulu

Centria-ammattikorkeakoulu Kokkolassa osallistui OPITOI-osahankkeeseen, jossa sen tehtävänä oli kehittää tiimiyrittäjyyttä tukevia toimintaympäristöjä. Centriassa hanketta vetävä Asta Aikkila-Vatanen hyppäsi mukaan hankkeeseen sen ollessa jo täydessä käynnissä, hänen edeltäjänsä vaihettua tehtäviä.

Hankkeen puitteissa Centrian opettajia osallistui Opettajasta valmentajaksi -koulutukseen. Aikkila-Vatanen tiedosti, että todellisen muutoksen aikaansaamiseksi sen olisi lähdettävä ylhäältä, johdosta ja esimiehistä, ja siihen olisi saatava kaikki mukaan. Tämän vuoksi hän rohkaisi opettajia kaikista koulutusohjelmista mukaan valmennukseen, etenkin sellaisia, jotka eivät yleensä sellaisiin osallistuisi. Centriassa on nyt valmisteilla Valmentajasta mentoriksi -koulutus, johon ProAkatemian valmennukseen osallistuneita opettajia toivotaan osallistuvan. Molempiin koulutuksiin osallistuneista opettajista voisi sitten tulla mentoreita muille opettajille, ja he voisivat toimia korkeakoulun sisäisinä muutosagentteina yrittäjyysajattelun suhteen.

Centria osallistui myös kirjaprojektiin yhdessä Aalto-yliopiston kanssa omalla osuudellaan otsikolla ”Monialaisella yhdessä oppimisella kohti tiimiyrittäjyyttä.” Centrian osuudessa käsitellään muun muassa muutoksia toimintakulttuurissa, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) liittyvän opetuksen ja yrityselämän yhteistyötä, monialaisia tiimejä sekä työelämänäkökulmaa opinnoissa. ”Ammattikorkeakoulujen tehtävä on kehittää alueen yritystoimintaa. Aalto-yliopisto tarjosi kirjaan teoriapuolta, meiltä tuli enemmän käytännön vinkkejä,” Aikkila-Vatanen kertoo.

Juuri ennen koronapandemian alkua Centriassa järjestettiin käänteinen rekrytointitapahtuma. Kun yleensä rekrytapahtumissa opiskelijat kiertelevät työnantajien pisteitä, Centriassa tämä ajatus käännettiin päälaelleen. Opiskelijat asettivat esille omia kurssitöitään ja demonstroivat osaamistaan, ja yritysten edustajilla oli mahdollisuus tutustua heihin omalla ajallaan ja löytää sopivia osaajia. Paikallisia yrittäjiä, joita alueella on paljon, on muutenkin kutsuttu kampukselle verkostoitumaan sekä keskenään, että opiskelijoiden kanssa.

Hankkeen aikana Centriassa on myös pyritty ajamaan poikkitieteellisyyttä, sekä opiskelijoiden että opettajien keskuudessa. Esimerkiksi tekniikan ja liiketalouden opiskelijoiden törmäyttäminen on antanut molemmille uusia näkökulmia. Ohjelmointia ja matematiikkaa on yhdistetty, jotta matemaattisille taidoille saadaan heti hyödyntämismahdollisuus. Opettajapuolella ajatus on, että mentoroivat ja mentoroitavat opettajat tulisivat eri aloilta, uusien ajatusten vaihtamisen lisäämiseksi ja kuplaantumisen välittämiseksi.

Aikkila-Vatanen on ollut pääosin tyytyväinen hankkeeseen. ”Tällaiset hankkeet ovat hyvä keino kokeilla uutta, mihin ei muuten olisi resursseja,” hän sanoo. Toki haasteitakin on ollut. Osa opettajista tuntuu suhtautuvan varauksella yhteistyöhön yritysten kanssa, ja osa ei ole kiinnostuneita muuttamaan olemassa olevia käytäntöjään. Myös joillain opiskelijoilla on ollut hankaluuksia suhtautua uudenlaiseen opetukseen, kun opinnoista on joutunut ottamaan enemmän vastuuta itse.

Yksi hankkeesta saatu anti on ollut keskustelun herättämineen siitä, että muutosta toimintakulttuuriin tarvitaan työelämä huomioivassa opetuksessa. Tämä on johtanut uusiin kontakteihin yritysmaailmassa, oppeihin toimeksiantojen vastaanottamisessa ja yritysten tapaamisiin opiskelijoiden kanssa.

Verkostoja on syntynyt hankkeen aikana paitsi yritysmaailmaan, myös hankkeen sisällä, ja Aikkila-Vatanen kehuukin hankkeen sisäistä yhteistyötä. ”Yhteistyö on ollut loistavaa, hanketta johdettiin Åbo Akademista hyvin. Sain hyviä kontakteja Helsingistä ja Oulusta, ja koko YYTO-hankkeen yhteinen loppuseminaari oli aivan loistava.”

Hankkeen aikana Centriassa on toden teolla herätty siihen muutokseen, jota opiskelijoiden osaamisessa vaaditaan. Ilman YYTOn kaltaisia hankkeita ei resursseja sisäiseen muutokseen kuitenkaan olisi, ja siitä Aikkila-Vatanen on erityisen kiitollinen. ”Meidän pitää olla jatkuvasti askel edellä työelämää, ei opettaa vain sitä mitä siellä nyt tehdään vaan lisäksi pyrkiä visioimaan tulevaisuuden haasteet,” hän sanoo.

LAB ammattikorkeakoulu

Alun perin hankkeeseen lähtivät mukaan Lahden ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu, jotka yhdistyivät LAB-ammattikorkeakouluksi vuonna 2020. Korkeakoulun rooli oli HOTIT OPIT -osahankkeessa, jossa se keskittyi haastattelujen tekoon ja tiedonkeruuseen Yoop-työkalua varten, ja osallistui työkalun suunnitteluun ja toteutukseen kaikissa vaiheissa. Haastatteluissa LAB-ammattikorkeakoululla oli erityisvastuu Itä-Suomen korkeakouluista. ”Näin saatiin hyviä ideoita työkalun kehittämiseen juuri niiltä käyttäjäryhmiltä, joita varten erityisesti tätä työkalua on suunniteltukin,” toteaa yrittäjyysopintojen opettajia haastatellut Kristiina Helminen.

Erityisen ison roolin korkeakoulu otti videotuotannoissa, ja se työsti hankkeen aikana viisi videota Yoop-työkalua varten. ”Meillä oli valmistumassa olevia video-osaajia, ja haluttiin heidät tekemään näitä, että saadaan mukaan opiskelijanäkökulmaa,” hanketta LAB-ammattikorkeakoulussa vetänyt Tuula Hämäläinen kertoo. Hanketyöryhmä antoi aiheet ja Hämäläinen toimi itse haastattelijana, mutta opiskelijat tekivät itse kaiken kuvaussuunnitelmasta editointiin. Lähestymistapa poikkeaa muista korkeakouluista, joissa käytettiin viestinnän tekijöitä tai ulkopuolisia kumppaneita.

Korkeakoulu osallistui myös Yoop-työkalun markkinointiin. Syksyllä 2020 oli tarkoitus järjestää iso tapahtuma ja lanseerata työkalu opiskelijoille, mutta tästä jouduttiin koronaviruksen vuoksi luopumaan. Olosuhteiden pakottamana tyydyttiin huhtikuussa 2021 järjestettyyn webinaariin, jonka järjestelyissä opiskelijat olivat keskeisessä roolissa.

LAB-ammattikorkeakoulun yhteydessä toimii myös Business Mill -yrityshautomo. Hankkeessa mukana ollut Pekka Mytty haastatteli Business Millin toimijoita, ja sai hyviä vinkkejä yrittäjyyskoulutukseen liittyen. Tarkoitus on tuoda sieltä saatuja oppeja korkeakoulun puolelle, ja vastaavasti jakaa hankkeessa löytyneitä käytäntöjä yrityshautomolle.

Korkeakoulussa on ollut osuuskuntatoimintaa eli käytännössä tiimiyrittäjyyttä eri muodoissa jo kymmenen vuoden ajan. Myös tämä toiminta on hankkeen aikana kehittynyt ja laajentunut, kun markkinointiresursseja on voitu kasvattaa. Yksi uusi tiimiyrittäjyyden muoto on Entrepreneurship Experience, joka toteutettiin ensi kertaa lukuvuonna 2020–2021. Siinä yli 30 opiskelijaa eri maista ja opintotaustoista työskentelivät monialaisissa tiimeissä yritysideoiden parissa.

YYTO ja erityisesti HOTIT OPIT -hanke oli LAB-ammattikorkeakoululle luonnollinen tapa jatkaa ja kehittää jo käynnissä olevia yrittäjyyteen liittyviä toimintoja. Vaikka korkeakoulussa oli yrittäjyys jo pinnalla, saatiin hankkeesta paljon uusia näkökulmia. ”Hankkeen kautta on tullut niin hyviä ideoita,” Mytty kertoo. ”Päästiin näkemään miten asioita tehdään Turussa ja Oulussa, ja opittiin ihan erilaisia käytäntöjä. Näitä yhdistämällä voi syntyä ihan uudenlaista toimintaa, meille ja muualle.”

Yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa sujui muutenkin hyvin, Mytty ja Hämäläinen kertovat. Kokouksia oli riittävän paljon, ja kaikista tuli keskenään tuttuja. ”Yhteisten työpajapäivien ja hankkeen alkuvaiheen ei-virtuaalisten tapaamisten ansiosta osallistujista tuli tiivis yhteisö. Tämän porukan kanssa on ollut helppo työskennellä ja asioida,” he sanovat.

Korkeakoulussa on kuitenkin myös aloja, joissa opinnollistaminen ja AHOTointi on ollut täysin vierasta. Näiden parissa on vielä paljon työtä tehtävänä, vaikka hankkeen puitteissa päästiinkin jo hyvään alkuun. Hanke otettiin korkeakoulussa erittäin hyvin vastaan, ja myös Mytty ja Hämäläinen ovat olleet tyytyväisiä. ”Hanketyöskentely vastaa LAB:in strategisia tavoitteita täysin,” he sanovat.

Mytty huomasi omankin ajattelun muuttuneen hankkeen aikana. Ennen hän piti yrittäjänä vain omaa yritystä pyörittävää henkilöä, mutta on ruvennut ajattelemaan asiaa toisin nähtyään, miten asiaa katsotaan yliopistoissa. ”On arvokasta viedä yrittäjämäistä ajattelua myös muille työpaikoille. Tämä tuli ainakin itselleni uutena havaintona,” Mytty kertoo.

Novia ammattikorkeakoulu

Novia ammattikorkeakoulu osallistui OPITOI-osahankkeeseen, jonka puitteissa korkeakoulussa kehitettiin uusia tapoja tukea tiimiyrittäjyyttä ja oppia sekä opettaa yrittäjyystaitoja. Novialla on neljä kampusta eri puolilla Suomea, joissa kaikissa opiskellaan eri aloja. Korkeakoulussa hanketta vetivät Jonas Rak taidealoihin keskittyvältä Pietarsaaren kampukselta, sekä liiketalouden puolella Turun kampuksella työskentelevä Hanna Guseff.

Taidealalla yrittäjyys on monelle opiskelijalle epämiellyttävä ajatus, ja tätä käsitystä Rak lähti ennen kaikkea korjaamaan. Pietarsaaren kampuksella alettiin puhua yrittäjyydestä eri termein sekä keskittyä sen tarjoamiin ajatusmalleihin ja mahdollisuuksiin edistää omaa intohimoa. ”Välillä tunsin taistelevani tuulimyllyjä vastaan, mutta kiinnostuneet olivat täysillä mukana ja vähitellen alettiin saamaan hyviä avauksia muillekin,” Rak kertoo.

Pietarsaaren kampuksella on ollut ennenkin hajanaisia yrittäjyyskursseja, mutta hankkeen aikana saatiin opinto-ohjelmaan lisättyä yhteensä yhdeksän opintopistettä yrittäjyyttä. Näiden opintojen avulla yrittäjyystaitoja on saatu nostettua pöydälle aiempaa huomattavasti enemmän, ja Rak uskoo tilanteen paranevan entisestään, kun kampuksella päästään siirtymään taas lähiopetukseen.

Pietarsaaressa on alettu myös kutsua eri koulutusohjelmien alumneja kampukselle puhumaan valmistumisen jälkeisestä työstään, sekä sen haasteista ja mahdollisuuksista. Suurin osa näistä alumneista on ollut yrittäjiä, ja suurin osa on kamppaillut samojen ongelmien kanssa. Lisäksi kampuksella kehitettiin opiskelijoiden pyörittämä Bright Box -toimintaympäristö, jonka avulla eri taidealojen opiskelijat voivat sekä oppia toisiltaan että esitellä portfolioitaan ja tavoittaa potentiaalisia asiakkaita.

Guseffin kotikampuksella Turussa tilanne oli lähtökohdiltaan hieman erilainen, ja kampuksella olikin jo valmiiksi käytössä hybridimalli perinteisen ja tiimiopetuksen välillä. Yksi merkittävä osa liiketalouden opiskelijoiden opiskeluvuosia on jokaisen vuosikurssin perustama osuuskunta, jonka sisällä monia yrittäjyysoppeja on mahdollista testata käytännössä ja joka opintojen päättyessä ajetaan alas. Hankkeen aikana osuuskuntatoimintaa on kehitetty entisestään, ja niiden toimintaan on tuotu mukaan muun muassa palvelumuotoilukeinoja yrittäjämäisen ajattelun vahvistamiseksi uuden Drivhuset Novia -organisaation avulla.

Yksi kokonaan uusi konsepti on Flex & Fail -päivä, jolloin opiskelijat jakavat kokemuksiaan yrittäjyydestä. Osuuskunnat analysoivat omaa toimintaansa, ja kerran vuodessa kokoontuvat Flex & Fail -messuille, jossa ne jakavat yhden esimerkin sekä onnistuneesta että epäonnistuneesta yritystoiminnasta osuuskunnan piirissä. OPITOI-hankkeen aikana on saatu selkeytettyä prosesseja ja mittareita, joilla osuuskuntien tuloksia seurataan.

Toinen hankkeen aikana kehitetty toimintaympäristö on Åbo Akademin kanssa yhdessä kehitetty NÅA Business Center, yritysten, opiskelijoiden ja tutkimuksen keskus, jossa osapuolet työskentelevät yhdessä liiketoiminnan kehittämiseksi. NÅA:n yhteistyökumppanit – eli yritykset ja organisaatiot – saavat apua liiketoimintansa kehittämisessä samalla kun opiskelijat pääsevät näyttämään opinnoistaan saamansa taidot käytännössä.

Kampuskohtaisen kehitystyön ohella sekä Rak että Guseff osallistuivat kollegoineen OPITOI-hankkeessa kirjoitetun kirjan kirjoittamiseen sekä ProAkatemian järjestämään Opettajasta valmentajaksi -koulutukseen.

Rak ja Guseff ovat molemmat pääosin hyvin tyytyväisiä hankkeeseen. Rak olisi kaivannut hieman enemmän henkilöresursseja ottaen huomioon taidealan erilaiset lähtökohdat, mutta lopulta suuri osa Pietarsaaren kampuksen väestä innostui mukaan, ja hankkeen tiimoilta on jo syntynyt uusia yrityksiäkin. Guseff kertoo oppineensa paljon kirjaprojektissa mukana olosta ja kehuu erityisesti yhteistyötä hankkeen sisällä. Etenkin Novian sisäinen kommunikaatio saa kiitosta molemmilta, ja yhteistyö eri kampusten välillä on lisääntynyt huomattavasti.

Molemmat opettajat pitävät yrittäjyyssisältöjä tärkeinä, ja toivovat hankkeelle jonkinlaista jatkoa. Hankkeen päätyttyä etenkin rahasta on pulaa esimerkiksi NÅA Business Centerin kehittämiseen, vaikka monia konsepteja kuten Flex & Fail onkin saatu jo integroitua säännölliseen toimintaan. Yrittäjämäinen ajatusmaailma on korkeakoulun opiskelijoille tärkeä, ja hankkeen aikana sekä opettajat että opiskelijat ovat huomanneet tämän entistä paremmin. ”Muiden korkeakoulujen kanssa käydyt keskustelut ovat olleet arvokkaita, ja yhteisten mallien kehitys olisi varmasti hyödyllistä kaikille jatkossakin,” Rak ja Guseff sanovat.

Oulun yliopisto

Oulun yliopisto osallistui sekä OPITOI- että HOTIT OPIT -osahankkeisiin. OPITOI-osahanketta yliopistossa veti Nina Jackson, jonka johdolla kehitettiin uusia käytäntöjä tiimiyrittäjyyden opettamiseen ja tukemiseen.

Yliopiston piirissä oli jo valmiiksi paljon yrittäjyystarjontaa ja -toimintaa hankkeen alkaessa, mutta se ei tavoittanut niin suurta osaa opiskelijoista, kuin jotka olisivat siitä voineet hyötyä. Oulun yliopistossa lähdettiinkin pohtimaan, miten luoda erilaisia syöttökanavia ja alkupään polkuja, jotta eri alojen opiskelijat pääsisivät käsiksi erilaisiin yrittäjyyssisältöihin. ”Halusimme löytää erilaisia tapoja integroida yrittäjyyttä yhä syvemmin opiskelijoiden arkeen, jotta mielenkiinto ja oppimisen halu heräisivät tekemisen kautta,” Jackson kertoo.

Yrittäjyyden integrointi opetukseen alkoi Oulun yliopiston osalta jo edellisessä yrittäjyysopetukseen liittyvässä korkeakoulutuksen kärkihankkeessa, YTYÄ:ssä. YTYÄ-hankkeessa syntyneitä ideoita, kuten uusien opiskelijoiden orientoitumisessa auttavaa Self-Hack-tapahtumaa ja yrittäjyystaitojen lisäämistä kielten opetukseen, pystyttiin uuden hankkeen puitteissa laajentamaan suuremmille opiskelijamassoille sekä varmistamaan niiden kehitys ja jatkuvuus. Yhdessä voittoa tavoittelemattoman järjestön Creativity Squadsin kanssa konseptoitu UniOulu Self-Hack on Oulussa siirtynyt jatkuvaksi tapahtumaksi Oulun yliopiston Koulutuspalveluiden alle, ja se on otettu käyttöön myös Tampereen ammattikorkeakoulussa useiden muiden korkeakoulujen suunnitellessa käyttöönottoa. Lisäksi Tampereen työllisyyspalvelut ovat ryhtyneet pilotoimaan konseptia työttömien työnhakijoiden tukemiseksi, mikä kertoo hankkeen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Yrittäjyystaitoja kielten opetukseen tuova Entrepreneurial Language Studies -konsepti on saanut lisärahoitusta, ja sen kehittäminen ja levittäminen Eurooppaan jatkuu Erasmus+ hankkeen kautta.

Varsinaisen yrittäjyystoiminnan lisäksi Oulun yliopisto oli vahvasti mukana Yritä edes! -kirjaprojektissa, johon yliopisto tuotti Jacksonin johdolla kaksi lukua.

HOTIT OPIT -osahankkeen puolella yliopisto osallistui Yoop-työkalun kehitykseen ja markkinointiin Niina Marostenmäen johdolla. Alkukartoituksen ja kehitystyön jälkeen yliopisto otti isomman roolin työkalun markkinointisuunnitelman tekemisessä ja markkinoinnin koordinoinnissa.

Marostenmäen johdolla osahankkeen markkinointitiimi määritteli työkalun kohderyhmät — korkeakoulujen henkilökunta ja opiskelijat — ja pohti mahdollisia tapoja tavoittaa näitä parhailla mahdollisilla tavoilla. Oulun yliopiston johdolla suunniteltiin erilaisia materiaaleja kuten julisteita, pöytäkolmiooita, roll-upeja, haalarimerkkejä ja sosiaalisen median sisältöjä suomeksi ja ruotsiksi. Tiimi suunnitteli markkinointia koko osahankkeen tasolla, jonka jälkeen partnerikorkeakoulut tekivät vielä sen perusteella omat markkinointisuunnitelmansa.

Vaikka markkinointi suunniteltiin hyvin, keväällä 2020 alkanut koronapandemia toi siihen omat haasteensa. ”Meillä oli isot suunnitelmat siitä, miten näkyä kampuksilla ja erilaisilla messuilla, mutta aika digipainotteiseksi sitten lopulta jäätiin,” Marostenmäki harmittelee.

Työkalun valmistumisen jälkeen sitä on hyödynnetty kevään 2021 aikana kahdella kansainvälisellä opintojaksolla, joista toinen on toteutettu osana Kauppakorkeakoulun kurssitarjontaa ja toinen osana Erasmus+ KA203 projektia (EntreSTEAM). Työkalua hyödynnettiin itsearviointiin mittaamaan opiskelijoiden kokemuksia omista yrittäjyystaidoistaan ennen ja jälkeen opintojaksojen. Tulosten analysointi on vielä kesken, mutta käytännössä itse työkalun hyödyntäminen onnistui erinomaisesti ja oli osallistujille helppoa. Työkalua tullaan hyödyntämään Erasmus+ projektissa myös siinä koulutettavien kansainvälisten opettajien yrittäjyystaitojen itsearviointiin ja sitä on esitelty heille kattavasti. Erasmus+ projektissa opintojakson sisältöjä on lähtökohtaisesti suunniteltu siten, että ne vastaavat työkalun ja EntreComp viitekehyksen sisältöjä.

Molemmat osahankkeet otettiin Oulun yliopistossa hyvin vastaan. Jackson kertoo OPITOI-hankkeen aiheuttaneen myös hieman muutosvastarintaa, mutta terveellä tavalla. Palaute on ollut rakentavaa, ja sen avulla toimintaa on pystytty kehittämään jatkuvasti. Moni yliopistossa työskentelevä pitkän linjan yrittäjä suhtautui aluksi hieman epäilevästi myös HOTIT OPIT -osahankkeeseen, sillä heille yrittäjyys näyttäytyi pelkästään liiketoiminnan pyörittämisenä. Keskustelujen kautta heidänkin näkemyksensä avartui, ja he oppivat ymmärtämään yrittäjyyden laajempana konseptina ja sen hyödyt muillekin kuin yrittäjille. ”Meillä oli todella hedelmällisiä keskusteluja, se oli silmiä avaava kokemus monelle,” Marostenmäki kertoo.

Sekä Jackson että Marostenmäki kehuvat osahankkeiden sisäistä mutta myös välistä yhteistyötä. Marostenmäki oli itsekin mukana myös OPITOI-osahankkeessa, ja sitä kautta helpottanut osahankkeiden välistä yhteistyötä. Myös Jackson kertoo olleensa koko ajan kartalla oman osahankkeensa lisäksi HOTIT OPIT -osahankkeesta ja tehneensä yhteistyötä myös Oulu ES:n kanssa, joka oli mukana Entrepreneurship Societies -osahankkeessa.

Turun yliopisto

Turun yliopisto oli mukana HOTIT OPIT -osahankkeessa, jossa se toimi myös projektikoordinaattorin roolissa, sekä OPITOI-osahankkeessa, johon osallistui Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

HOTIT OPIT -osahankkeessa Turun yliopisto osallistui Yoop-työkalun kehittämisen kaikkiin vaiheisiin, ja lisäksi koordinoi projektin etenemistä. Koordinaattorin roolissa yliopisto muun muassa huolehti hallinnollisista asioista, koordinoi parhaista AHOTointi- ja opinnollistamiskäytännöistä kertovan raportin toteutuksen ja vastasi Yoop-työkalun suunnittelusta ja toteutuksesta. Osahanketta johtanut Kirsi Peura on erittäin tyytyväinen projektin etenemiseen ja saavutuksiin. ”Hanke oli erittäin onnistunut. Lähdimme kehittämään vain työkalua, mutta saimme aikaan paljon enemmän,” hän sanoo. Luvatun työkalun lisäksi hanke tuotti Peuran johdolla huomattavasti uutta, helposti saavutettavaa tietoa muun muassa konferenssipaperien, blogikirjoitusten ja case-kuvauksien muodossa. Yliopisto osallistui myös OPITOI-osahankkeen kirjaan, johon Turun yliopisto tuotti luvun AHOToinnista ja opinnollistamisesta.

Turun yliopistolla oli tärkeä rooli myös koko YYTO-hankekorin tason tekemisessä. Peura oli mukana hankkeen johtoryhmässä, ja yliopisto osallistui koko hanketta koskevan viestinnän ja markkinoinnin toteuttamiseen koordinoimalla hankkeen graafisen ilmeen ja osallistumalla hankkeesta kertovan advertoriaalin tuottamiseen ja editointiin. Yliopisto tuotti myös sisältöjä hankkeen loppuwebinaariin.

Ennen hanketta Turun yliopistossa tehtiin verrattain vähän AHOTointia ja opinnollistamista ja niistä tiedottaminen oli heikkoa siitä huolimatta, että muodollisen koulutuksen ulkopuolella hankittua osaamista on ennenkin ollut mahdollista hyödyntää osana opintoja kunkin tiedekunnan ohjeistuksen mukaisesti. Hankkeen aikana yliopistossa kuitenkin tunnistettiin, että yrittäjämäisiä taitoja syntyy jatkuvasti, ja että ne ovat relevantteja kaikille tiedekunnille, kertoo Satu Aaltonen yrittäjyyden tutkimusryhmästä. Tietoisuus AHOToinnin ja opinnollistamisen mahdollisuuksista kasvoi hankkeen edetessä huomattavasti, ja tuloksia pystyttiin viemään käytäntöön yliopistotasolla, tavoitteena saada integroitua Yoop-työkalu osaksi muuta osaamisen tunnistamisprosessia. Nyt työkalu on opettajien ja opiskelijoiden käytössä yliopiston sisäisessä intrassa. ”Henkilökunnan vastaanotto on ollut todella hyvä, ja opiskelijatkin ovat tykästyneet,” Aaltonen kertoo.

Opiskelijoiden suuntaan työkalua on saatu levitettyä useita eri reittejä. Näistä vaikuttavin on Aaltosen mukaan ollut yhteistyö yliopiston yhteydessä toimivien opiskelijoiden yrittäjyysyhteisöjen — Boost Turun ja Pori ES:n — kanssa. Yoop on näissä yhteisöissä otettu käyttöön yrittäjyystaitoja ja -asennetta mittaavissa alku- ja loppuarvioinneissa, mikä on sen alkuperäisen käyttötarkoituksen ulkopuolella. Yliopistossa opinto-oppaaseen on myös lisätty yrittäjyysyhteisötoimintaa sisältävä kurssi Boost activities, joka on laajuudeltaan 2–6 op riippuen aktiviteettien sisällöstä. Yoop-työkalu on muutenkin ylittänyt sille asetetut tavoitteet ja herättänyt uskottua enemmän kiinnostusta myös kansainvälisesti. ”Yoopista tuli lopulta paljon enemmän kuin vain AHOToinnin ja opinnollistamisen tuki, sitä voi käyttää yrittäjyysosaamisen arvioinnissa laajemmin,” Peura sanoo.

Kaiken kaikkiaan sekä Peura että Aaltonen ovat hyvin tyytyväisiä hankkeeseen, ja ovat ylpeitä sen saavutuksista. ”Kiinnostus on ollut suurempaa kuin mitä odotimme, aihe on selkeästi ajankohtainen ja tarpeellinen,” Peura sanoo. Myös osahankkeen sisäinen yhteistyö saa kehuja. Vaikka Peura johti osahanketta tarkasti, olivat eri osahankkeen aspekteihin keskittyneet tiimit varsin itseoppivia ja -ohjautuvia, ja ne määrittelivät itse mitä niiden olisi saatava aikaiseksi. Yhteistyö ja työnjako muovautuivat hankkeen aikana vähitellen orgaanisesti, mikä osaltaan osoittaa hankkeen toimivuutta. ”Meillä oli hyvä ja motivoitunut porukka, mikä näkyi tekemisessä ja keskusteluissa,” Peura sanoo. Yksi selkeä hankkeen tarjoama etu oli yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa, sillä sitä yliopistolla on aiemmin ollut melko vähän. ”Ammattikorkeissa on erilainen ote yrittäjyyskoulutukseen. Yhteistyö on opettanut kauheasti,” Aaltonen sanoo.

Åbo Akademi

Åbo Akademi osallistui sekä OPITOI- että HOTIT OPIT -osahankkeisiin, joista ensimmäisessä se toimi myös projektikoordinaattorin roolissa. Roolin puitteissa Åbo Akademin Anna-Greta Nyström koordinoi koko OPITOI-osahankkeen etenemistä ja yhteistyötä, oli mukana YYTO-hankekorin johtoryhmän kokouksissa ja toimi yhtenä Yritä edes! -kirjan toimittajista.

OPITOI-osahankkeessa pyrittiin löytämään ratkaisuja opiskelijoiden tiimiyrittäjyyden tukemiseen, ja Åbo Akademissa keskeisimpänä toimenpiteenä testattiin ja kehitettiin NÅA Business Center -oppimisalustan toimintaa. NÅA on Turussa toimivien Åbo Akademin kauppakorkeakoulun ja ammattikorkeakoulu Novian yhteinen pedagoginen opetus-, tutkimus- ja yrittäjyysalusta, joka tähtää arvonluomiseen yhteiskunnassa erilaisten yritysyhteistyöprojektien kautta. Toiminnan kehittäminen on sisältänyt mm. Community Managerien eli opiskelijaedustajien rekrytointia, benchmarkausta, yhteistyöneuvotteluja paikallisten yritysten ja organisaatioiden kanssa, Åbo Akademin sisäisten prosessien selkeyttämistä sekä toiminnasta viestintää ja markkinointia. NÅA Business Centerin rakentamiseen on kuulunut paljon selvittelyä, kun mukana on kahden korkeakoulun henkilökuntaa ja opiskelijoita sekä yrityksiä, eikä uusi toimintakulttuuri synny itsestään. ”On kuitenkin otettu isoja harppauksia ja edetty paljon. Åbolla ja Novialla on nyt enemmän ymmärrystä toisistaan,” Nyström sanoo.

Hankkeen aikana Åbo Akademi kartoitti myös opiskelijaosuuskuntien toimintaa eri puolilla Suomea ja selvitti kattavasti eri mahdollisuuksia toteuttaa osuuskuntatoimintaa ylipistolla. Keväällä 2021 idealle saatiin vihreää valoa, joten Yello-osuuskunta tullaan perustamaan syksyllä 2021 muutaman innokkaan kauppakorkeakoulun opiskelijan toimesta. Osuuskunnan tarkoituksena on edistää yrittäjämäistä oppimista ja innostaa opiskelijoita osallistumaan projekteihin paikallisten yritysten kanssa.

Osahankkeessa kehitettiin lisäksi ratkaisuja opiskelijayrittäjyyden integroimiseksi Åbo Akademin kauppakorkeakoulun opetukseen ja edistettiin korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyys- ja projektitaitoja. Åbo Akademiin yrittäjyysyksikön Startup Åbon kautta opiskelijoille ja korkeakouluhenkilöstölle on järjestetty erilaisia yrittäjyyteen liittyviä tilaisuuksia ja markkinoitu Turun seudun yrittäjyysverkostojen toimintaa. Hankkeen aikana käynnistettiin myös Startup Åbo -yksikön uudelleenbrändäys osuuskuntatoiminnan kanssa yhteisen brändin alle Yello-alustaksi, sillä nimessä oleva startup-sana koettiin hieman harhaanjohtavaksi yrittäjyyden kattaessa paljon muutakin kuin startup-yritysten perustamista. Nyström toivoo Yellon tarjoavan alustan, jossa opettajat ja opiskelijat voivat toimia yhteistyössä keskenään ja yritysten kanssa, ja johon myös HOTIT OPIT -osahankkeessa kehitetyn Yoop-työkalun voisi rakentaa sisään.

Åbo Akademi oli HOTIT OPIT -osahankkeen kautta mukana myös Yoop-työkalun kehityksessä. Yliopisto toteutti fokusryhmätutkimuksen kolmannen vuoden kauppatieteen opiskelijoiden kanssa, mikä antoi tärkeää tietoa työkalun konseptointia varten.

Keväällä 2021 toteutettiin Yoop-työkalun kansallinen digimarkkinointikampanja, jonka vetovastuussa Åbo Akademi oli. Kampanjan aikana perustettiin työkalulle Facebook- ja Instagram-tilit, joiden kautta suunniteltiin ja toteutettiin niin orgaanista kuin maksettuakin sisältöä. Kampanjan kohderyhmänä olivat erityisesti yrittäjyydestä kiinnostuneet korkeakouluopiskelijat ja -opettajat Suomessa. Åbo Akademin kauppakorkeakoululta rekrytoitiin lisäksi ryhmä maisteriopiskelijoita, jotka tekivät hakukoneoptimointia Yoop.fi -sivulle ja analysoivat sivuston dataa kampanjan ajan. Opiskelijat saivat osallistumisestaan opintopisteitä.

Åbo Akademi oli myös tärkeässä osassa työkalun ruotsinkielisten sisältöjen ja termistön kehittämisessä. AHOToinnille ja opinnollistamiselle ei ollut vakiintuneita ruotsinkielisiä termejä, joten ne oli erikseen kehitettävä hanketta varten. ”Olimme yhteydessä tietosanakeskukseen, ja heidän kanssaan sitten sovittiin uusista termeistä,” kertoo osahankkeesta Åbo Akademissa vastannut Charlotta Wendelin.

Hankkeen ansiosta Åbo Akademissa on nyt enemmän tarjottavaa opiskelijoille ja parempi ymmärrys siitä, miten yrittäjyyttä voi jatkossakin edistää tehokkaammin. Aivan kaikki kokeilut evät edenneet hankkeen aikana niin pitkälle kuin aluksi kuviteltiin, ja koronaviruspandemia esti joidenkin asioiden kokeilun kokonaan. Silti sekä Nyström että Wendelin ovat pääosin erittäin tyytyväisiä hankkeeseen ja sen tuloksiin. ”Sekä opiskelijoille että opettajille on nyt enemmän yrittäjyyskokemuksia tarjolla, ja monia ratkaisuja on edelleen kokeilussa. Kyllä tässä on tavoitteet saavutettu,” he sanovat.

Myös yhteistyö ja kommunikaatio osahankkeiden sisällä sekä välillä saa heiltä kiitosta. Tieto kulki hyvin, kun yliopisto oli mukana sekä OPITOI- että HOTIT OPIT -osahankkeissa, ja Nyström mukana myös hankekorin johtoryhmässä. Markknointia HOTI OPIT -osahankkeessa tehnyt Wendelin oli yhteydessä myös yrittäjyysyhteisöiden ja Startuplifersin kanssa, joista jälkimmäisen kautta Åbo Akademin olisi tarkoitus myös lähettää työharjoitteluun yksi tohtorikoulutettava.

Hanke on tullut päätökseen, mutta Åbo Akademissa yrittäjyyteen panostaminen jatkuu. NÅA Business Center on oppimisalusta, jonka yhteyteen voi rakentaa myös tutkimustoimintaa opiskelijoiden yrittäjämäisyyden kehityksestä. Sisäinen resursointi kattaa kaikki hankkeessa kehitetty toiminta myös jatkossa. ”Kyllä tässä on nähtävissä jatkumo. Hankkeessa kehitetyistä ratkaisuista on tullut osa yliopistokontekstia, eivät ne ole mihinkään häviämässä,” Nyström sanoo.